Järven tarina

Kim Saarniluodon ja Marko Röhrin ohjaama elokuva Järven tarina kertoo nimensä mukaisesti järvestä ja sen syntyvaiheista. Myyttiseen näkökulmaan mieltyneenä seurattiin tarinaa Vellamon ja Ahdin tyttären syntymästä yläjuoksulta lähtien kohti järveä ja sen tuomaa täyttymystä. Tekstit ovat Antti Tuurin. Korvia hivelevän musiikin on säveltänyt Panu Aaltio, lauluosuudet esittää Johanna Kurkelainen. Jos on luvattu aikaisemmin, että käydään katsomassa kaikki ne elokuvat, joissa on Tuomo Hutri kuvaajana, niin nyt hänen seurakseen on tullut myös Pasi Lensu ja Teemu Liakka, jotka ovat kuvanneet elokuvan vedenalaiset maisemat. Muitakin oivallisia luontokuvaajia elokuvassa on, kuten Hannu Siitonen ja Juha Taskinen.

Kyllä ovat miehet saaneet oikein urakalla metsissä, järvien rannoilla ja veden alla kyykötellä ja tosi laadukkailla vempeleillä kuvata, ennen kuin on saatu tällaista materiaalia aikaiseksi. Ei edes kysytä, mitä tällaisen leffan tekeminen on kustantanut, mutta sanotaan nyt vaikka, että on oikein hyvä, että suomalaiset lottoavat innokkaasti, niin tulee rahaa tällaisiinkin ajatuksia herättäviin tuotantoihin.

Pakostakin tulee pohtineeksi, kun ohjelmistossa on samaan aikaan Talvivaarasta kertova elokuva Jättiläinen, millaisia vaikutuksia sekä suomalaisella että kansainvälisellä kaivostuotannolla on ollut maamme vesistöille ja luonnolle yleensä. Olisiko nyt viimeistään korkea aika kriittisesti määritellä, millaisen luonnon olemme ajatelleet jättää jälkipolville perinnöksi?