Kuka olikaan Lucina Hagman (1853-1946)? Se ja paljon muutakin selviää, kun tutustuu historiantutkija Ville Jalovaaran (s. 1976) kirjoittamaan marttojen historiaan On suurempi koti – Martat 120 vuotta – teokseen. Hagman oli monien muiden yhteiskunnallisten toimiensa ohella Marttaliiton perustajia. Hän sai ensimmäisenä suomalaisena naisena professorin arvon ansioistaan.
Emäntälehden, Marttaliiton äänenkannattajan, nykyisen Martat-lehden, ensimmäisessä numerossa vuodelta 1902 Hagman kirjotti: ”On laajempi, on isompi koti kuin perhekoti, ja sen laajemman, sen isomman kodin nimi on: kylä, pitäjä, kaupunki, yhteiskunta, isänmaa, maailma. Ei riitä, että naiset ovat pelkästään perhekodin äitejä, heidän tulee myöskin olla näiden isompien kotien äitejä, se on: rakkauselämän muodostajina ja ylläpitäjinä niissä.”
Marttaliitto on kirjan mukaan jäsenmäärältään maamme suurimpia järjestöjä. Yhdistys aloitti toimintansa keväällä, 29. maaliskuuta vuonna 1899, Sivistystä kodeille -nimisenä pyrkimyksenään torjua venäläistämisaikeita, jotka olivat vallalla helmikuun 1899 manifestin myötä. Perustajat uskoivat henkistä arvostelukykyä omaavien naisten ja äitien voivan opettaa lapsille isänmaan rakkautta ja uskollisuutta terveellisten elämäntapojen ohella. Martta-nimi on saanut alkunsa Uuden testamentin Martta ja Maria – kuvauksesta, jossa Martta edustaa käytännöllistä, muita auliisti palvelevaa ja muut huomioon ottavaa ihmistä. Marttapuku on peräisin 1930-luvulta, sen uusinnettu versio taas on 2010-luvun mallia.
Tänä päivänä liitto pyrkii olemaan energinen ja moninaisille perhemalleille avoin järjestö, jossa erilaisuus nähdään rikkautena ja energiaa tuovana asiana unohtamatta kodin ja perheen merkitystä hyvinvoinnin tuojana. ”Ole valpas! Älä unohda kitkemistä!” entisen puheenjohtajan Alli Nissisen ohje toimii edelleen kaikissa elämäntilanteissa.
