Snellmanin päivä 12.5.

Johan Wilhelm Snellman (1806-1881), hegeliläinen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies, valtiomies ja mitä vielä sen lisäksi on syystä saanut liputuspäivän ja komeita patsaita ja rintakuvia sinne tänne, kuuluisimpana kai Suomen Pankin edustalla nököttävä kuvanveistäjä Emil Wikströmin taiteilema, vuonna 1916 paljastettu muistomerkki, jonka jalustasta voi vieläkin bongata toisen maailmansodan pommitusten jälkiä. Tätä veistosta ainakin näkee toistuvasti uutisissa, kun keskustellaan kansakunnan rahatilanteesta.

Snellmania pidetään Suomen kansallisfilosofina ja yhtenä tärkeimmistä kansallisista herättäjistä. Snellman ja Suomen markka ovat laittamaton yhdistelmä, samoin lehdet Saima ja Maaseudun Ystävä, joita Snellman julkaisi. Myös hyvän ystävän, Elias Lönnrotin kanssa tuli julkaistua yhtä lehteä, mikäpä ettei. Snellman kuului Lauantaiseuraan, johon kuuluivat myös sellaiset ajan keskeiset vaikuttajat kuin Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg, Sakari Topelius, Johan Jakob Nervander ja Fredrik Cygnaeus. Lauantaiseurassa keskusteltiin filosofisista kysymyksistä ja kirjallisuudesta ja kielestä, tietenkin. Snellman asusteli välillä Kuopiossakin ja siellä on hänen nimeään kantava J. W. Snellmanin kotimuseo.

Snellman muistetaan myös merkittävistä valtiomiestaidoistaan. Snellmanin ansiota on se, että Suomen viralliseksi rahayksiköksi tuli Suomen markka ja viralliseksi kieleksi myös suomen kieli. Kyllä voi hyvällä syyllä Suomen Pankin ohi kulkiessaan nostaa silinteriä ja toivotella Snellmanille kiitollisena huoletonta ja mukavaa eläkeläisen elämää siellä korkeuksissa. (www.wikipedia.fi)

 Lauantaiseura, kuvataulu, A. Haartmanin piirros vuodelta 1907,  Otava

Lauantaiseura, kuvataulu, A. Haartmanin piirros vuodelta 1907,  Otava

Jälkikirjoitus: Tänään, 12.05.2017, menehtyi merkittävä suomalainen valtiomies ja kansan rakastama presidentti Mauno Koivisto, joka ennen presidentiksi valitsemistaan, vuosina 1968-1982, oli toiminut myös Suomen Pankin pääjohtajana.