Käytiinpä vaihteeksi tutustumassa leffatarjontaan. Filmiksi osui Nicole Garcian ohjaama ja osin käsikirjoittamakin elokuva Kaikki mitä rakastimme (Mal de Pierres), jonka pääosassa on Ranskan lahja elokuvataiteelle, Marion Cotillard. Elokuva pohjana on Milena Agusin romaani.
Leffan tapahtumat käynnistyvät 1950-luvulla Ranskan maaseudulla, jossa tunteillaan täysillä elävä Gabrielle (Marion Cotillard) sekoilee onnettoman ja yksipuolisen rakastumisen pauloissa. Gabriellen perhe naittaa - ajalleen kyllä omituisen, mutta ei hullun - tyttärensä siirtotyöläiselle, Josélle (ällistyttävän hyvä Àlex Brendemuhl), jota Gabrielle ei rakasta. Josélla ei ole mitään menetettävää ja hän suostuu avioliittoon, vaikka se merkitsee hänelle suurta henkistä kärsimystä Gabriellen kylmyyden vuoksi.
José tekee kaikkensa avioliittonsa eteen ja kustantaa vaimolleen myös lapsettomuushoitoja kalliissa parantolassa. Siellä Gabrielle tapaa elämänsä rakkauden Andrén (Louis Garrel), sodassa olleen sairaalloisen miehen. Hän haluaa elää rakkautensa täydeksi, ja José katsoo sivusta tätä ajanjaksoa Gabriellen elämässä, kuten aina ennenkin. Loppuratkaisua ei voi kertoa, muuten menisi maku tarinasta. Elokuvan maisemat ovat mahtavia ja musiikki tarkoin valittua.
Harvasanaisen Josén mieleenpainuva repliikki ”Halusin, että eläisit”, jää soimaan korviin pitkäksi aikaa leffan jälkeenkin. Kuka rakasti ja ketä? Kyllä tämä pätkä laittoi miettimään elämän perusasioita.