Ian McEwanin (1948 - ) uusin suomennettu teos Lapsen oikeus (The Children Act, 2014) kertoo keski-ikäisestä lakinaisesta, Fiona Mayesta, joka joutuu vaikeaan kriisiin sekä yksityiselämässään että omassa ammatissaan. Aviomies kokee pakokauhua pitkän avioelämän osittain aiheuttamasta elämättömän elämän kokemuksesta ja löytää uuden onnen. Tämä tuo parisuhteeseen kriisin, joka luo varjonsa myös työelämään.
Työssään itsenäisessä asemassa oleva tuomari joutuu vaikean ratkaisun eteen yrittäessään auttaa uskonnollisen vakaumuksensa kanssa kamppailevaa perhettä pelastamaan omaan kuolemaansa jo valmistautuvaa nuorta miestä. Kuinka syvälle tuomarin asemassa oleva viranomainen voi tunnetasolla auttaa ja milloin auttamisessa ollaan jo liian pitkällä? Toisaalta, mitä ihmisen yksityiselämälle ja persoonalle tapahtuu, kun työ imaisee ihmisen kokonaan?
McEwan esittää mielenkiintoisen juonirakennelman, jossa lakinaisen sisäisessä todellisuudessa ovat sisäkkäin sekä ammatilliset vaatimukset että yksityiselämän tunnekuohujen seuraukset. Mitä siitä seuraa, se jääköön jokaisen lukijan omaksi löydöksi. Kirjailijan tiukan lauseen periaate on miellyttävää; sanotaan se, mikä pitää, mutta turhia ei ryhdytä lavertelemaan. Teoksen on suomentanut Juhani Lindholm.
