Kirjailija Helvi Hämäläisestä (1907–1998) on julkaistu aiemmin sekä muistelmateos (1993) että hänen itsensä valikoimat päiväkirjat (1994), mutta Hämäläisen laaja yksityisten päiväkirjojen ja kirjoitusten kokoelma avautui tutkittavaksi vasta 25 vuotta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 2023.
Minna Maijala (s. 1975) on tutustunut tähänkin aineistoon ja kirjoittanut vaiheikkaasta ja ajoittain suurta kirjailijan yksinäisyyttä kokeneesta Hämäläisestä kriittisen elämäkerran Helvi Hämäläinen – Kauneudenrakastaja.
Maijala johdattelee lukijansa Hämäläisen niukoissa oloissa eletyistä lapsuus- ja nuoruusvuosista kirjailijan kutsumuksen selkeytymiseen ja oman identiteetin vahvistumiseen. Merkittävän ajan Hämäläisen elämässä muodostaa suhde runoilija Olavi Paavolaiseen ja teoksen Säädyllinen murhenäytelmä kirjoittaminen. 1900-luvun suuret mullistukset vaikuttavat voimakkaasti Hämäläisen elämään ja ajatteluun. Maijala toteaa, että Hämäläisen oman elämäntarinan ohella päiväkirjat ovat merkittäviä myös Suomen lähihistoriasta kiinnostuneille.
Helvi Hämäläinen sai Finlandia-kirjallisuuspalkinnon vuonna 1988 teoksestaan Sukupolveni unta.
