Hailuodosta kotoisin olevan Liisa Suomelan (s. 1984) esikoisromaanin Kaikki päättyy kevääseen tapahtumat sijoittuvat nekin saareen, sotien jälkeen ajalle, joka kestää keväästä seuraavaan kevääseen.
Tarinassa sotaleskeksi jäänyt Tyyne on hakenut mantereelta kotisaareen sodassa mieleltään järkkyneen ja parantumattomaksi todetun pikkuveljensä Aukun, jota hän on isosiskona aiemmin muutenkin hoitanut. Samalle merimatkalle osuu saarelle papin virkaan määrätty Johan ja hänen herkkäsieluinen vaimonsa Siiri. Näiden ihmisten tiet risteävät monin eri tavoin kuluvan vuoden aikana.
Erityinen asuinpaikka merkitsee sinne tuleville entisille ja uusille asukkaille monenlaisia haasteita. Suomela kuvaa herkkien ihmisten erilaisista lähteistä kumpuavia ahdistuksia tarkasti ja uskottavalla tavalla. Ymmärrettäväksi tulee sekin, että joidenkin osa luonnonvoimien keskellä karussa yhteisössä on pysytellä vahvana, jopa niinkin, että oma elämä on vaarassa jäädä elämättä.
