Ulrika Lagerlöfin (s. 1984) Metsän omat -trilogian ensimmäinen osa Lakkasuo kertoo kirjailijan omasta suvusta, sen juurista Djupselestä ja Norlannin metsistä, jotka ovat vaikuttaneet syvästi suvun elämään monen sukupolven ajan. Kirjan on suomentanut Kristiina Vaara.
Teoksen kertoja Eva matkustaa työnsä puolesta sukunsa juurille Djupseleen puolustamaan metsäyhtiön hakkuita alueella, josta nuoret luonnonsuojelijat ovat löytäneet erityisiä luontoarvoja. Samalla hän palaa omaan nuoruuteensa ja sen vaiheisiin ja pääsee tutustumaan myös sukunsa aiempiin kohtaloihin alueella. Erityisesti isoäiti Sivin ja isoisä Johnin elämä 1930-luvulla avautuu hänelle aivan uudella tavalla puhumattakaan Nilasta, metsäsaamelaisesta, johon isoäidillä on tuntunut olevan erityinen yhteys.
Lagerlöfin teoksessa puhutaan siitä, kenellä on oikeus omistaa pohjoisen maa-alueita, metsäsaamelaisilla vai uudisraivaajilla. Toinen tärkeä teema on tämän päivän maanomistajien ja luonnonsuojelijoiden erimielisyys metsänhakkuiden oikeutuksista. Kenen puolella laki milloinkin on, kuka saa äänensä eniten kuuluviin?
