Sanna Nyqvistin teos Rannalla – Miten kirjailijat löysivät meren käsittelee viiden tunnetun klassikon: Jane Austenin (1775–1817), August Strindbergin (1849–1912), Marcel Proustin (1871–1922), Virginia Woolfin (1882–1941) ja Tove Janssonin (1914–2001), suhdetta mereen ja sen rantoihin kirjailijoiden teoksissa.
Perusteluna juuri näiden kirjojen valintaan monien muiden mahdollisten joukosta kirjoittaja mainitsee omien mieltymystensä seuraamisen lisäksi sen, että näiden kirjailijoiden teoksissa tulevat esiin ”rantojen kulttuurihistorian suuret kaaret Euroopassa 1800-luvun alusta nykypäivään”.
Teoksessa puhutaan meren ja sen rantojen merkityksestä kunkin kirjailijan tuotantoon. Vettä löytyisi myös lähteestä, lammesta tai järvestä, josta suomalaisen kansallismaiseman kuva lähinnä syntyy. Meren äärettömyys, voima ja arvaamattomuus tarjoavat luovalle työlle suurempia haasteita kuin makean veden äärellä oleminen.
