Violette Toussaint on miehensä Philippen kanssa hoitanut heidän käsiinsä uskottua hautausmaata suurella omistautumisella jo parinkymmenen vuoden ajan. Violette itse asiassa hoitaa koko homman, koska moottoripyöräilyä innokkaasti harrastavaa Philippeä työ ei voisi vähempää kiinnostaa. Hän onkin yllättäen kadonnut mystisellä tavalla eikä häntä ole lähdetty etsimään.
Violette asuu hautausmaalla pienessä asunnossa ja vartioi samalla paikkaa. Hänellä on työkaverina kolme haudankaivajaa ja lisäksi hän tapaa usein myös kolmea veljestä, jotka ovat hautausurakoitsijoita. Myös isä Cédric Duras on häneen usein yhteydessä. Yhteistä heille kaikille on se, että he haluavat hautausmaan näyttävän viihtyisältä ja kukoistavan kaikin tavoin.
Lapsuudessaan kovia kokeneella Violettella on harrastus; hän pitää kirjaa kaikista hautauksista ja haudan avauksista. Merkinnöille tulee käyttöä, kun hänen kotinsa ovelle koputtaa eräänä päivänä muuan komisario, joka haluaa selvittää kuolleen äitinsä salaisuuden. Draaman aineksia syntyy sekä tästä selvitystyöstä että Philippen vaiheista.
Vettä kukille (Changer l’eau des fleurs) on kirjoittaja Valérie Perrinin (s. 1967) toinen romaani. Se sai ilmestyessään paljon huomiota ja tekeillä on muun muassa tv-sarja, kansilehdellä todetaan. Teoksen on suomentanut Saara Pääkkönen.
