Erikoislääkäri ja terapeutti Simo Kuurne ja hänen tyttärensä sosiologi, sosiaalisen hyvinvoinnin tutkimuksen dosentti Kaisa Kuurne ovat kirjoittaneet yhdessä mielenkiintoisen teoksen Sisäisen orvon viisaus – Kuinka löydän kotiin (2018).
Kirjassa kuvataan kunkin yksilön oman tarinan kipeimpien asioiden aiheuttamia hylkäämisen ja erillisyyden kokemuksia sisäiseksi orvoksi. Kyse on ihmisen eksistentiaalisesta erillisyydestä, joka tulee siitä, että olemme niin syvästi riippuvaisia toisista ihmisistä. Kirjoittajat toteavat esipuheessaan, että ”ihmisen osa on jäädä joltain osin osattomaksi”.
”Maailman epätäydellisyys ja lapsuuden vajavaiset suhteet jättävät meidät joiltain osin aina yksin. Jokin osa todellista itseä on jäänyt pimentoon, näkymättömäksi tai tullut torjutuksi. Tuo tunnistamatta jäänyt osa kulkee mukanamme kuin varjo.”
Kirjassa puhutaan niin kutsutuista ’onnenohjelmista’, joiden avulla jo pieni lapsi oppii toimimaan tavoilla, joilla voi selviytyä saadakseen omat tarpeensa tyydytettyä. Turvatussa tilassa sisäinen orpo ja onnenohjelmat tukevat toisiaan; vaikkapa lapsen ja häntä hoitavan aikuisen keskeinen rakastava kontakti ja kommunikaatio ilmentävät sellaista tilannetta. Kuitenkin elämässä käy usein niin, että myöhemmät kriisit muuttavat elämää niin, että tällaiset jo lapsena sisäistetyt onnenohjelmat eivät enää toimikaan, vaan ne murtuvat paineiden alla. Usein samanlaisia kokemuksia omaavat ihmiset tunnistavat tällaiset kokemukset toisissaan.
Lukemisen lisäksi teosta voi käyttää myös tekemällä siinä opastettuja erilaisia harjoituksia, joiden avulla voi työstää omakohtaisesti tätä dynamiikkaa itsessään.
Kirjoittajat sanovat, että ”sisäisen orvon viisautta on kyky nähdä pieni, heikko ja häpeällinen itsessä ja sallia niiden olla. Se on tähän hetkeen pysähtymistä tavalla, jota onnenohjelmat eivät määrittele.” On siis mahdollista oppia kohtelemaan omaa itseä myötätuntoisesti ja ymmärtävästi ja luoda uusia, kestäviä toimintamalleja ja yhteyksiä toisten ihmisten kanssa.
”Kukaan ei vajavaisessa maailmassa voi saada kaikkea tarvitsemaansa yhteyttä, hoivaa ja rakkautta, mutta hyväksymällä ja kohtaamalla itsesi ja toiset vajavaisina olentoina istutat siemenen sisäisen orvon viisaudelle.”
