Saara Turusen (s.1981) toinen romaani Sivuhenkilö kertoo tunnelmista ja tunteista, joita esikoiskirjansa kirjoittanut päähenkilö kokee kirjansa julkaisemisen jälkeen. Koko maailma tuntuu ihmeelliseltä ja erilaiselta onnistumisen jälkeen, mutta hämmästyksekseen kirjan kertoja huomaakin, että kaikki muu maailma jatkaa tavallista jollottavaa menoaan, muutos on tapahtunut vain hänessä itsessään. Kun hän tapaa tuttaviaan ja odottaa, että he kysyisivät häneltä ”saitko kirjassasi sanottua niitä asioita, joita halusit sanoa”, he sen sijaan kysyvätkin ”onko sitä myyty”.
Elämä kertojan ympärillä on kovin erilaista kuin hänen omansa; vanhemmat viihtyvät entisessä olossaan, sisaret elävät perheineen tyytyväistä keskiluokkaista elämää taloineen ja autoineen, hän itse asuu isän hänelle ostaman asunnon puolikkaassa – toisen huoneen katossa on edellisen asukkaan jättämä koukku, jonka vuoksi kertoja ei halua asua siinä huoneessa - pesten pyykkiään isän ostamalla koneella, syö ruuakseen euron nuudeleita ja polkee paikasta toiseen vanhalla pyörällä, jonka kettingit eivät oikein ota pysyäkseen rattaissaan.
Teos on täynnä elämän paradokseja, komiikkaa ja traagisuutta, niin että sitä lukiessaan ei voi muuta kuin nauraa ja samalla vähän järkyttyäkin. Hyvin on Saara Turunen osannut kuvata perinteisestä eroavan maailmankuvan omaavan, itsellisen naishenkilön todellisuutta yhden vuoden ajan. Lukijana pystyy hyvin samaistumaan niihin vieraantumisen tunteisiin, joita kirjan kertoja tuntee erilaisissa uusissa tilanteissa ja tapahtumissa. Meissä kaikissa lienee se sisäinen puoli, joka jossain tilanteessa tuntee olevansa ulkopuolinen. Siihen kohtaan tämä kirja osuu, ja hyvin osuukin.
Saara Turusen esikoisromaani Rakkaudenhirviö voitti Helsingin Sanomien vuoden 2015 kirjallisuuspalkinnon. Teos kuvasi päähenkilönsä ahdistusta lapsuudenkodista perittyjen tiukkojen normien vuoksi (Kirjatimpuri 13.4.2016). Turunen on kirjoittanut myös useita näytelmiä, kuten Puputyttö, Broken Heart Story ja Tavallisuuden aave.
