Kissoista ja käärmeistä

Kissat saalistavat koti- ja vähän vieraillakin nurkilla sekä hiiriä että varsinkin varomattomia pikkulintuja. Kissoilla on kuitenkin ominaisuuksia, joiden takia saalistus annetaan niille melkein anteeksi; villeys, vallattomuus ja vapaus. Vaikka kuinka näyttää katti kotikissalta, niin kulmahampaat paljastettuaan se osoittaa olevansa tarvittaessa varsinainen peto-otus, mutta kun se hiippailee hitaasti valitsemaansa kohdettaan kohti ja kiehnää turkkiaan maireasti jalkaa vasten, sulaa pahimmankin kissanvihaajan sydän.

Eeva-Liisa Manner teoksessaan Kamala kissa ja katinperän lorut kuvaa kissaa seuraavasti: "Kerronko kissasta - hän on Hiipijä Kuutamolla. / On takkinsa nukkainen ja tiikerinjuovikas. / Hän nukkuu päivät, yöt kaikki kulkee, / nukkuu ja luuraa ja kulkee, kas katolle mennä julkee, / päivisin mietteliäs ja öisin toimekas, / toki taitava kissa, Kiipijä Kuutamolla." /

Pakinoitsija Aapelille kissa edustaa ymmärtäväistä arvostelijaa, itsekseen hyrisevää elämästä nautiskelijaa. Gösta Knutssonin Pekka Töpöhäntä taas saa kaikkien sympatiat kiltteydellään kuten hänen suuri rakkautensa, Maija Maitopartakin, kun taas vastapoolina toimivat ilkeät kissapahikset Monni, Pilli ja Pulla. Tosin viimeksi mainitut saavat lopulta aina ansionsa mukaan.

Kissamaisen käyttäytymisen tutkimista jatkettiin ja luettiin Pajtim Statovcin tämänsyksyinen esikoisromaani Kissani Jugoslavia. Statovcin romaanissa kissa symboloi monenlaisia, myös kulttuurisia asioita. Kissa määrittelee teoksen päähenkilön elämää, asettaa vaatimuksia, on itsenäinen, hallitseva, viekas ja juonitteleva. Toisaalta kissa on leikkisä, suloinen, hellyttävä ja vaatii sitä ymmärtävän ihmisen huolenpitoa. Käärme symbolina edustaa teoksessa sekä hyvää että pahaa, pelkoa ja maagista voimaa. Niin kuin kissankin, käärmeen käyttäytyminen on ennakoimatonta, yllättävää. Käärme on matelija, joka voi luoda nahkansa uudelleen. Suomalaisessakin kansanperinteessä käärme ja käärmeen nahka edustivat voimaa ja väkeä, jonka avulla saatettiin parantaa sairauksia.

Kissani Jugoslavia kertoo kahta tarinaa; kosovolaisen naisen nuoruutta, avioitumista ja perhe-elämää, ensin Kosovossa, sitten pakolaisena Suomessa, ja toisaalta maahanmuuttajataustaisen nuoren miehen odysseiaa hänen etsiessään itseään ja omaa identiteettiään.

Romaani kuvaa myös monia niitä haasteita ja vaikeuksia, joita maahantulijalla on omasta kulttuuristaan eroavaan kulttuuriin sopeutumisessa. On opeteltava uudet tavat, valmistauduttava erilaiseen elämänmenoon, kestettävä kulttuuriset eroavaisuudet, yritettävä oppia kieli ja saada koulutus ja koulutusta vastaava työpaikka, siedettävä erilaisuuden tuomaa painostusta, sisäistä ja ulkoista. On myös kestettävä vanhempien kulttuurin ja uuden maan kulttuurin välitilassa eläminen. Haaste on sitä kovempi mitä kauempaa tullaan.