Ihmepoikia ja villiviiniremppaa

Elias Koskimiehen tänä syksynä julkaistu esikoisromaani Ihmepoika kertoo omintakeisen ja ahdistuneen yläkouluikäisen pojan elämästä ja selviytymisestä jossain pohjanmaalaisessa pikkukylässä 1980-luvun lopulla. Päiväunissa siintää Madonna ja New York, jonne nuori mies aikoo matkustaa heti täysi-ikäiseksi tultuaan. Itseironia paistaa mukavasti läpi tässä nuorisokuvauksessa, jossa suunniteltuun matkaan tulee monenlaisia esteitä.

Remonttiosastolla tartuttiin toimeen jos toiseenkin kauniina viikonloppuna ja karsittiin nyt jo monivärisenä rehottava villiviini pois seinänvierustalta. Samoin tehtiin puskiintuneelle salavalle, joka aikoo tulla suorastaan ikkunasta sisään. Tämä kaamea teurastus siksi, että vanha kansa on kertonut, että jos antaa kasvin rehottaa puuseinää vasten vuositolkulla, se lopulta homehduttaa ja mädättää seinän kerta kaikkiaan. Sellaista ei todellakaan anneta tapahtua. Karsiminen suoritettiin asiallisilla välineillä, tikkaat ja Fiskarsin työkalut mukaan lukien, niin että selvää jälkeä tuli, suorastaan raiskio. Mutta ei surra, keväällä pusikot taas rehottavat entisessä loistossaan.

Ihmepoika.JPG