On yllä holvit kellarin ja alla...

Tämä päivä on aurinkoinen. Kellaria siivotaan. On pakko, kun kerran työjohdollinen esimies kävi ilmoittamassa, että kellarin takaseinälle on päästävä. Eivät muka pääse kellarin takaseinälle, vaikka siellä on edessä vain kaksi kuutiota rakennustavaraa entisistä remonteista, valtavan tärkeätä ja korvaamatonta perinneroinaa kaljatynnöristä pärekoriin ja karttatelineeseen puhumattakaan vanhoista kangaspuista, joita ei ole saatu vielä parinkymmenen vuoden sitkeän yrittämisen jälkeenkään kasaan, unohtumatonta ajanvietekirjallisuutta halki vuosituhansien, laatikkokaupalla kirppistavaroita, joita ei ole saatu myydyksi, ja niin edelleen ja niin edelleen. Voisivathan remonttimiehet nyt vähän harrastaa vuorikiipeilyä ja solaan laskeutumista perille päästäkseen, ajatellaan tässä osoitteessa.

- Tavaran määrä on vakio ja tyhjällä tilalla on taipumus täyttyä, sanoo vanha kansa ja on oikeassa. Mitä sitten, kun se tyhjä tila on päässä ja se alkaa täyttyä, niin millä se täyttyy, jos ei koko ajan ole tikkana vahdissa?