Melkein loppu melkein hyvin

Eilen saatettiin putkien päällystäjä ansaitulle lomalleen, kun se osa remontista valmistui. Nyt ollaan onnesta mykkyräisillään siivoamassa jälleen kellaria entiseen sekasotkuunsa takaisin. Elämä on tarpeettomien tavaroiden siirtelyä paikasta toiseen.

Ihmistä kuvataan usein taloksi, jonka kellarissa on kaikkea tarpeetonta ja oikeastaan pois heitettävää ja vinttikomerosta löytyy taas sellaisia asioita, mitä on vuosia piiloteltu. Kummitus- ja kauhutarinoissa ollaan usein vintillä tai kellarissa ja siellä on aina pimeää, pelottavaa, ihme ääntelyjä, rasahtelua, raastavia karjahduksia ja kompurointia outoihin esineisiin jopa kuvotuksiin. Eikö olisi kaikkein helpointa pitää siistinä varsinaista asuinkerrosta ja ikään kuin kuvitella, että vinttiä ja kellaria ei ole olemassakaan...