Koivujen oksat portailla huiskii kesän riemusta pihlaat kuiskii...

Mahtava keskiviikkoaamu on aukeamassa. Näyttää tulevan huikea juhannussää, ainakin toiveita elätellään. Tulee mieleen otsikon ikivanha juhannuslaulu ja muistot lapsuuden juhannuksista. Juhannusaattoaamuna haettiin monta keskenkasvuista koivua rapunpieliin. Korien kanssa mentiin tienlaitaan ja riivittiin lehtipuista, koivuista, haavoista ja pajuista, lehtiä ja vietiin kotiin. Sitten ne leviteltiin lattioille. Mikä huumaava tuoksu tuli sisälle huoneisiin! Tehtiin täytekakku, uunipellillisen kokoinen, niin että sitä riitti koko juhannuksen ajaksi. Mentiin juhannussaunaan ja kokolle sukulaisten kanssa. Ja paljon muutakin.

Mutta nyt vilkaistaan taas kuoppaan; miten jaksaa lämpöremontti. Hyvin se jaksaa, työmiehet ovat taas aamusta lähtien siellä ahkeroineet. Milloinkahan alkaa kaukolämpömiehen juhannusloma?

Hannu Salaman Juhannustanssit-romaani aiheutti aikoinaan valtaisan kohun. Minkähänlainen polemiikki siitä tänä aikana syntyisi?