Kalavelaa pekatarin

Niin odotti Pohjolan emäntä Ilmarista takomaan suuren sammon; yhden purnun syötäviä, toisen purnun myötäviä, kolmannen kotipitoja. Sellainen sampo se sitten jakaa pian energiaa kellarin lämmönjakohuoneessa. Tänään nähtiin taas kaivuri ja hiekka-auto täydessä toiminnassa kotikadulla. Pian saadaan katu Kadunpeittoon, mutta ei Metsänpeittoon, kuten Leena Krohnin eikä Tähdenpeittoon, kuten Sarri Nirosen romaanissa.

Wikipedian mukaan ”Metsänpeitto on suomalaisessa uskomusperinteessä tila tai paikka, johon luonnossa kulkeva ihminen tai kotieläin voi joutua. Metsänpeittoon joutuneelle tulee omituinen, vieras olo. Jotkut kertovat maailman samalla hiljentyneen, linnunlaulun ja muiden metsän äänten vaienneen. Tuttu metsä saattaa muuttua vieraaksi ja erilaiseksi, joskus jotenkin nurinkuriseksi, jopa ylösalaiseksi. Jotkut metsänpeittoon joutuneet jähmettyvät paikalleen pystymättä liikkumaan tai puhumaan, toiset taas kulkevat läpi tuntemattomaksi muuttuneen seudun. Usein tarinoissa metsänpeittoon myös eksytään. Metsänpeittoon joutuneen väitetään katoavan muiden näkyvistä, eivätkä muut löydä häntä, vaikka kulkisivat ohi. Metsänpeittoon joutunut saattaa myös näyttää kiveltä tai kannolta. On kertomuksia, joissa kadonnutta lehmäänsä etsivä istuu uupuneena kivelle tietämättä istuvansa lehmänsä päällä. Jotkut pääsevät itsestään pois metsänpeitosta, toiset taas tehtyään taikatemppuja, ja joidenkin kerrotaan kadonneen iäksi. Metsänpeitosta pääsemiseksi on erilaisia keinoja, kuten vaatekappaleen kääntäminen nurin päin tai jalkojensa välistä katselu, mikäli selkä vielä taipuu. On myös erilaisia keinoja löytää metsänpeittoon joutunut, kuten juuriston tai solmuun väännetyn puun läpi katselu, jalanjälkien kääntäminen ympäri tai veden kaataminen jälkiin. Myös kadonneen etsijä on voinut kääntää vaatteitaan nurin päin. Päästäjä oli tietäjä, joka kykeni palauttamaan metsänpeittoon joutuneen.”

Wikipedian mukaan ”Tähdenpeitto eli okkultaatio syntyy, kun kirkas tähti peittyy Kuun tai planeetan taakse. Planeetan taakse peittyviä kirkkaita tähtiä tavataan harvoin, mutta Kuun taakse peittyvät tähdet ovat melko tavallisia.”

Joten eipä nyt sitten olla halukkaita minkäänlaiseen Metsänpeittoon eikä edes Tähdenpeittoon, ettei vaan kadota näkyvistä. Ollaan vaan ihan Kadunpeitto-osastolla. Sillä nimellä ei muuten kukaan ole koskaan tainnut kirjoittaa romaania?