Korjausta se on tämäkin...

... nimittäin sadonkorjaus. Sadoksi luokitellaan piskuinen ala erilaisia maustekasveja; tilliä, oreganoa, basilikaa, lipstikkaa, paprikaa, korianteria ja selleriä, jotka ovat suurinpiirtein oman onnensa nojassa koko kesän kasvaa rehottaneet omissa pikku laatikkoisissaan. Nyt ne voidaan poimia täysin elämäänsä tyytyväisinä ja joko kuivata tai pakastaa tuoreena sydäntalven kuumien keittojen piristimeksi. Kuivaaminen käy joko kuivurissa, jos sellaisen sattuu omistamaan, tai sitten ihan tavallisessa uunissa alhaisella lämpötilalla. Ja mikä tuoksu tupasen täyttääkään hetkisen ajaksi!

Kirpputorilla joku oli päättänyt luopua kaikista Philip Rothin kirjoistaan ja siitä oltiin kovin otettuja; saatiinpa täydennystä omaan klassikkokokoelmaan. Muistin virkistämiseksi luettaneen ne kaikki nyt uudelleen, kunhan illat pimenevät ja lukulampun kajo, teekupponen ja villashaali alkavat kutsuvasti houkutella.

Melkoiseksi kirjalliseksi häpäisyksi kirppiksellä luokiteltiin se, että sieltä löytyi lähes uusi Antoine de Saint-Exupéryn Pikku prinssi ja Elsa Beskowin Täti Vihreä, täti Ruskea ja täti Sinipunainen, mummolta saatuja, luki kansilehdellä. Pikku prinssiä luetaan monissa eri elämänvaiheissa, joten kirjahyllyssä täytyi olla tosi ahdasta, jos kirja oli pitänyt poistaa, on se sen verran raskasta sanaa. Tuoreimpana esimerkkinä parin päivän takaa on Robin Williamsin tytär, joka siteerasi osaa teoksesta isänsä muistokirjoituksessa. Beskowin viehättävästi kuvitetut kirjat taas ovat lasten rakastamia klassikkoja, joita luetaan sukupolvesta toiseen. Mutta ehkä kirjatimpuri on vain hieman vanhanaikainen ja pudonnut viimeisten villitysten rattailta ojasta allikkoon? Olkoon niin, rappiolla on hyvä olla.