Mökin laittajia

Remonttirintamalta hankittiin lukukokemus viime vuosien omakotirakentamisen rappiosta. Huono talo hyvää hintaan on Kari Ojalan pamfletti, joka kritisoi nykyistä omakotirakentamista väittäen, että talopaketit suunnitellaan kestämään vain 50 vuotta. Tosin hänen mukaansa on ennenkin tehty sutta ja sekundaa. Onneksi hän kirjansa lopussa tarjoaa myös lohdutuksen sanoja eli ohjeita siihen, mitkä ovat käytännön mahdollisuudet rakentaa talo hyvin. Parannusehdotuksia tilanteeseen on siis tarjolla.

Helsingin sanomat kirjoitti lauantaina 4.10. puukerrostalojen suunnittelusta. Kummallista, että tässä "vielä niitä honkia humisee tuolla Suuuoooomeeeen salomaaailla" ja "sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto" -maassa ei ole oikein aiemmin keksitty puusta rakennettavien kerrostalojen toimivuutta. Yksi ongelmista on kuulemma ollut suunnittelijapula. Artikkelin mukaan vain prosentissa nykyisin rakennettavista kerrostaloista materiaalina on puu, mutta ensi vuoden tavoitteena on päästä kymmeneen prosenttiin. Raaka-ainetta, honka-mänty-petäjää ja näre-kuusta kai sentään riittää, ettei tarvinne mennä ihan avohakkuumeininkiin eikä lep-kuus-koi -kansansatuun, jossa kettuveijari voittaa vedon, kun muistaa kolmen eri puulajin nimet kaikkein nopeimmin.

Loppuun laitetaankin P. J. Hannikaisen vaatimattomaan ja yksinkertaiseen talon rakennukseen soveltuva virityslaulu, jossa ei kylläkään ole mainintaa tonttipolitiikasta:

"Nytpä tahdon olla mä pienen mökin laittaja. Seinät kun saan valmihiksi, toisen pään teen kamariksi. Päähän toiseen pirttisen, sievän, hauskan, puhtoisen. / Sitten vielä rakennan, tallin, aitan, navetan. Hyv' on olla myöskin sauna, jossa kylven lauantaina. Riihi metsän rinnassa, nuottakota rannassa. / Talliss' oiva hevonen, panna auran etehen. Neljä lehmää navetassa, pikku possu karsinassa, lampahia vuonineen, määrällensä kymmenen. / Pellot kauniit, viljavat, niityt, nurmet ruohoisat, paljon voimaa tehdä työtä, sekä aina onni myötä – siin’ on kaikki toivehein, joista laulun tään mä tein."